Johtuvia koekairauksia

Mitä järkeä siinä on, että neljä köyhää liittyy yhteen? Tämä on kysymys jonka kuulee aika usein, kun puheeksi tulee kuntaliitokset. Mielestäni siinä olisi paljon järkeä, kun mietin että Suupohjan alueen väkiluku on n. 22.500 henkilöä. Tuota väkimäärää hallitsemaan tarvitaan 1 kaupungintalo ja 3 kunnantaloa, 1 kaupunginjohtaja ja 3 kunnanjohtajaa, ja niin edelleen -aivan jokaiselle hallinnon portaalle. Oma lukunsa on luottamushenkilöorganisaatiot. 1 kaupunginvaltuusto ja 3 kunnanvaltuustoa, 1 kaupunginhallitus ja 3 kunnanhallitusta jne.

Miettikää nyt tuota resurssien haaskausta. Älkää miettikö mitään muuta kuin sitä kuinka paljon vähäisemmällä rahamäärällä pyöritettäisiin hallintoa, jos kaikkia noita erikseen mainittuja instansseja samoin kuin niitä, joita ei mainittu, olisi vain yksi.

Sitten kun tunnekuohunne laantuu, kysyn, montako kertaa tavallisen ihmisen yleensä täytyy käydä kunnan- tai kaupungintalolla noin niin kuin fyysisesti paikan päällä? Ei varmaan hirveän montaa kertaa. Löytyy varmasti ihmisiä, jotka eivät ole ikinä käyneet kuntansa hallintorakennuksessa. Ei siis ole kovin merkityksellistä missä tämä hallintorakennus sijaitsee.

Luottamushenkilöorganisaatiot, niin, siinä on varmaan se suurin kynnys kuntaliitoksille. Onhan se hienoa olla vaikka vähän pienemmän kunnan hallinnossa mukana. Saatika jos on isketty oikein joku puheenjohtajan nuija käteen. Yhden kunnan mallissa näitä paikkoja ja samaten nuijia olisi tarjolla huomattavasti lukumäärältään pienempi määrä kuin tällä hetkellä. Onko se oikeasti niin hienoa olla luottamushenkilönä tilanteessa, jossa kunnan kantokyky on heikko ja yhdistyminen olisi paljon järkevämpi vaihtoehto? Toki suomalainen usein mieluusti hakkaa päätään seinään ennenkuin tunnustaa tosiasiat. Sen että nuijia on vähemmän, ei pitäisi haitata ketään.

Mitä tapahtuu omalle paikkakunnalleni, jos tulee kuntaliitos? Ei niille paikkakunnille fyysisesti mitään tapahdu. Minä tulen asumaan edelleen Kauhajoella, vaikka paikkakunta olisi osana isompaa kokonaisuutta. Entäs sitten palvelut? Palveluita on varmasti siellä, missä on ihmisiä. Liikkeessäni asiakkaana käynyt henkilö muisteli juuri aikaa, kun Kauhajoen Kainastolla oli yhdeksän kauppaliikettä. Nyt ei ole yhtään. Ajat muuttuvat näiltä osin. Ovat ne kaupat vähentyneet myös isommista keskustoista.

Entäs työttömyys julkisella sektorilla, jos työpaikkojen määrä putoaa neljännekseen nykyisestä? Olen antanut itselleni kertoa, että ainakin meillä on erittäin hyvät ja pätevät virkamiehet. Jos heiltä siis julkisen sektorin työt loppuvat, niin he varmasti työllistyvät yksityiselle sektorille. Mikäli jostakin syystä eivät työllisty, herää epäilys tasosta julkisella puolella. Turhaan rajoitamme hyvän työvoiman pääsyä yksityisille työntekomarkkinoille. Toisin sanottuna kaikki, jotka haluavat työllistyä, työllistyvät.

Vetoan nyt kaikkien neljän kunnan päättäjiin, että ryhdytte harkitsemaan erittäin vakavasti yhteenliittymää. Jälkiviisaana voi todeta, että toki tämä olisi pitänyt tehdä jo silloin, kun valtio olisi siitä jopa mittavasti hyvittänyt, mutta vieläkään ei ole myöhäistä. Juju on siinä, että hallinnon kulut putoavat radikaalisti ja voidaan olla varmoja siitä, että ajetaan samaa etua, kun ei ole kuin yksi etu. Tällä hetkellä tuota ristivetoa on runsaasti ja siitä kärsii aivan kaikki alueen asukkaat. Hynttyyt yhteen ja pulinat pois!

Otsikkoa ihmetteleville voi paljastaa, että kyseessä on anagrammi sanoista iso, kauha, kari, joki sekä teuva.

Petteri Opas luottamushenkilö, Kauhajoki

 

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterPin on PinterestShare on LinkedInEmail this to someonePrint this page

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *