Järjestö- ja vapaaehtoistyön merkitys kasvaa sote- ja maakuntauudistuksessa

Suomessa yli miljoonaa henkilöä tekee vapaaehtoistyötä. Suurinta ja suosituinta kansalaisjärjestötoiminta on urheilu- ja liikuntajärjestöjen tehtäviin osallistumisessa. Tämä näkyy myös Suupohjassa. Seuraavaksi eniten osallistutaan terveys- ja sosiaalijärjestöjen toimintaan, josta tunnetuinta lienee Suomen Punaisen Ristin toiminta. Kolmanneksi, mutta ei vähäisimpänä on lasten ja nuorten kasvatukseen liittyvä vapaaehtoistoiminta, jota esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 4H ja eri kerhot järjestävät. Vapaaehtoistyötä tehdään paljon myös seurakunnissa ja naapuriapuna. Lisäksi sosiaalisessa mediassa on ryhmiä, joissa vapaaehtoistyö tapahtuu virallisen yhdistystoiminnan ulkopuolella.

Järjestö- ja vapaaehtoistyö on tärkeässä roolissa myös maakunnan sote-uudistusta tehtäessä. Kolmannen sektorin edustajia on mukana eri työryhmissä. Heitä voisi kutsua järjestötyön kokemusasiantuntijoiksi. Toki meistä jokainen valmistelussa mukana oleva on omalta osaltaan myös ”asiantuntija” työnsä, elämänkokemuksensa tai harrastustensa kautta. Kaikkien osaamista on hyödynnettävä erityisesti sosiaali- ja terveystoimen, järjestöjen ja vapaaehtoisten henkilöiden yhdessäolon, mielekkään tekemisen ja vertaistuen kehittämisessä sekä toiminnan viemisessä käytännön arkeen. Maailma on muuttunut ja elämme yhä yksilökeskeisemmässä yhteiskunnassa, jossa uusia toimijoita on haasteellista saada sitoutumaan järjestöjen toimintaan. Erityisesti yhdistysten byrokratian pyörittäminen ei tahdo kiinnostaa. Siksi on tärkeää johtaa ja kannustaa esimerkiksi hankkeiden kautta eri toimijoita yhteen sekä kouluttaa uusia vapaaehtoistyöntekijöitä. Näin vahvistetaan järjestötoiminnan rakenteita ja yhteistyötä kuntien ja maakuntien kanssa sekä vahvistetaan kansalaistoimintaa ja pidetään yllä palveluja. Aktiivinen tässä asiassa on ollut mm. LLKY, jonka toimintamalli on mahdollistanut esimerkiksi Teuvalla lukion opiskelijoille lähiopetusta vapaaehtoistoimintaan sekä muutaman tunnin käytännön harjoituksen ikäihmisten kotona tai palvelukodissa.

Maakuntauudistuksessa myös kuntien rooli muuttuu. Järjestöjen ja vapaaehtoisten merkitys on ollut tähän saakka tärkeää ja merkitys tulee edelleen kasvamaan. Tulevaisuudessa kunnan yksi tärkeimpiä tehtäviä on elinvoimaisuuden vaaliminen ja asioiden ennaltaehkäisyyn panostaminen. Ne ovat tulevan kunnan vetovoimatekijöitä. Vapaaehtoistyöstä syntyy paljon osallisuutta ja osaamista, sellaista osaamista, joka voidaan tänä päivänä tunnistaa ja tunnustaa tutkintoihin johtavissa koulutuksissa tai huomioida työhakemuksessa. Vapaaehtoistyö oikein kanavoituna voi tarjota nuorelle hyvän tavan kasvattaa työelämätaitoja. Se voi olla jo vanhemmallekin henkilölle väylä uuteen ammattiin tai keino löytää uusia kavereita. Onkin tärkeää, että Suupohjassa panostetaan myös yhdessä kolmannen sektorin toimintaan. Toimiihan Suupohjan alueella tällä hetkellä yhteensä 520 yhdistystä, joista 25 on Sote- yhdistyksiä.

Meistä jokainen tarvitsee yhteisöllisyyttä, toisista välittämistä ja rinnalla kulkevaa kuulijaa. Siinä järjestöillä ja vapaaehtoistyöntekijöillä on suuri merkitys nopeasti muuttuvassa maailmassa. Olisiko yksi yhteinen toimintapäivä hyvä lähtölaukaus tämän tärkeän asian vahvistamiseen myös Suupohjassa? Vapaaehtoistyössä olennaista on tunne, motivaatio ja halu olla mukana ja toimia. Se on sitä yhteisöllisyyttä, jota tarvitaan myös jatkossa.

Esko Lehtimäki

koulutusjohtaja, maanviljelijä

Teuvan kunnanhallituksen pj. 

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterPin on PinterestShare on LinkedInEmail this to someonePrint this page

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *