Elinvoimaa etsimässä

Viime viikolla julkaistiin kuntien alustavat väestötiedot. Siitä se keskustelu sitten taas alkoi. Maakuntakeskukset porskuttavat samalla kun muu Suomi, maaseutu ja jopa seutukeskukset kamppailevat vähenevän ja ikääntyvän väestökehityksen kanssa. Puhutaan kaupungistumisesta, jota luonnehditaan tämän ajan megatrendiksi. Silti paikallisesti etsitään syitä ja syyllisiä, kuka oli päättäjänä tai johtajana silloin kun veroprosenttia nostettiin, kuka antoi koulutuksen hiipua. Peruutuspeiliin katsomisen sijaan pitäisi katsoa eteenpäin. Miten voimme jatkossa hidastaa tai kokonaan estää tuota väen vähenemistä?

Tarvitsemme elinvoimaa, eli tahtoa, kykyä ja voimavaroja kehittää aluettamme. Tulevaisuuden kunnan tärkeimpänä tehtävänä onkin terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen lisäksi juuri elinvoiman edistäminen.

Käsitteenä elinvoima on läpileikkaava teema kaikessa kunnan toiminnassa. Päätöksenteossa tulisikin tarkastella millaisia vaikutuksia kulloinkin tehtävällä ratkaisulla on kunnan elinvoiman kannalta. Elinvoimatekijät voidaan jakaa koviin ja pehmeisiin elinvoimatekijöihin. Koviksi elinvoimatekijöiksi voidaan luonnehtia esimerkiksi kunnan taloudellisia resursseja, työvoimaan- ja koulutukseen liittyviä asioita, liikenneyhteyksiä sekä yrityspalveluita. Pehmeät elinvoimatekijät taas viittaavat kunnan niin sanottuihin viehkoustekijöihin. Näitä ovat esimerkiksi kulttuurin, liikunnan ja asumisen mahdollisuudet. Pehmeät elinvoimatekijät voivat olla myös näkymättömiä, aineettomia tekijöitä, kuten yhteishenki, osallisuuden kokeminen ja luottamus.

Mitä sitten on elinvoiman edistäminen Suupohjassa? Onko Suupohja nyt elinvoimainen? Missä meillä olisi parantamisen varaa? Kunnillamme on taloudellisia haasteita, sitä ei käy kieltäminen. Erityisesti kahden kunnan, Kauhajoen ja Teuvan talous tarvitsee sopeuttamista. Yrityksillämme on täyttämättömiä tarpeita osaavan työvoiman suhteen ja toisen asteen koulutuksen aloituspaikkoja on karsittu. Liikenneyhteyksien ja tienpidon osalta on haasteita sekä kunnossapidon, että perusparantamisen suhteen. Tieasiat vaativat kansallista vaikuttamista. Entä sitten Suupohjan pehmeiden elinvoiman edellytysten tila?

Minusta Suupohjassa on edelleen hyvät harrastamisen mahdollisuudet, kunnissa toimivat kirjastot, kulttuuripalveluja tuotetaan yhdessä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Haastetta niiden osalta on kuitenkin jatkossa nähtävissä talouden resurssien niukentuessa kunnissa. Osallisuutta ainakin juhlapuheissa kehitämme kaikkialla. Kunnat ovat yhdessä ja erikseen panostaneet viestintään ja tiedottamiseen. Tavoitteena on avata hallintoa ja luoda tällä tavalla sekä luottamusta että yhteisöllisyyttä ja positiivista seudun omanarvontuntoa.

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä on viime vuonna käynnistänyt Suupohjan elinvoiman johtaminen-hankkeen, jonka toimenpiteiden on tarkoitus nimensä mukaisesti vahvistaa seudun elinvoimaisuutta. Uusia yhteistyömuotoja haetaan muun muassa kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluissa. Haluamme kehittää toimintakulttuuriamme ja uudistaa johtamistapaamme. Yhteisessä seutujohtoryhmässään kunnat ovat päättäneet lisäksi yrityspalveluiden ja elinkeinojen kehittämisen toimintamallin selvittämisestä kuluvan kevään aikana. Selvittelyssä otetaan huomioon myös yhteistyö Suupohjan koulutuskuntayhtymän ja Suupohjan Kehittämisyhdistyksen kanssa. Selvittelyjen edetessä kuullaan myös seudun yrityskenttää. Kaiken tämän toivotaan johtavan uuteen toimintamalliin, joka palvelisi seutumme yrittäjien elinvoimaa nykyistä paremmin. Näiden kaikkien seudun yhteisten hankkeiden tavoite on nimenomaan Suupohjan elinvoiman edistäminen.

 

Linda Leinonen Kauhajoen kaupunginjohtaja
Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterPin on PinterestShare on LinkedInEmail this to someonePrint this page

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *