Elinvoimaisuuden kehittäminen – kunnan tärkein tehtävä jatkossa?

Mitä on kuntien elinvoimaisuus?

Maakuntauudistuksen myötä kuntien tehtävät muuttuvat merkittävästi ja erityisesti puhutaan kuntien elinvoimaisuudesta. Mitä se oikein on? Kuntien pitää määrittää, mitä elinvoimaisuus kunnissa on, mistä ainespuista elinvoimaisuus muodostuu. Mielestäni se tarkoittaa koulutusta, kulttuuria, kaavoitusta, ja myös pahanmakuista elinkeinopolitiikkaa. Elinkeinopolitiikka ei ole vain tontteja ja toimitilarakentamista. Se on yrittäjyys- ja liiketoimintaympäristön kaikkinaista sellaista vahvistamista, joka kannustaa ja tukee ihmisiä valitsemaan yrittäjyyden uravalintana.

Aktiivinen rooli elinkeinopolitiikassa

Kun kunta omaksuu elinkeinopolitiikassa aktiivisen roolin, se hyväksyy tietyiltä osin yritystoiminnan riskit. Riskit ymmärretään usein vain taloudellisina riskeinä. Yrittäjyys pitää tänä päivänä ymmärtää avarammin. Yrittäjyydessä on myös henkisiä ja sosiaalisia riskejä, ja näitä valtuutettujen on noustava jakamaan. Ensimmäinen tehtävä kunnissa on se, että koulutusjärjestelmään luodaan yrittäjyyskasvatuksen vaiheistus. Viimeistään ala-asteelta. Kunta huolehtii, että oppilaitokset kouluttavat elinkeinoelämän tarvitsemaa osaavaa työvoimaa. Oppilaitosten tulee toimia yhteistyössä yritysten kanssa.

Kuntien pitää herättää myös yliopistoyrittäjyyskasvatukseen. Saada nuorissa mentaalinen muutos aikaan.

Aktiivinen ote päätöksentekoon

Ylikypsässä hyvinvointiyhteiskunnassa päätöksenteko on vatulointia. Päätöksenteko pitää olla nopeata ja päätöksenteko pitää olla avointa. Kuntien ei pidä mennä mukaan yrittämiseen. Olisi tärkeää, etteivät kunnat tulisi sotkemaan markkinoita. Niiden tehtävänä on luoda edellytyksiä ja toimintaympäristöjä, jotka katalysoivat yritystoimintaa. Kunnissa on opittu ulkoistamaan elinkeinopolitiikka. Nyt se pitäisi oppia ottamaan politiikan keskiöön.

Hankinnoilla elinvoimaa

Kunnan tarjouspyynnöt ovat sellaisia, joihin pk-yritykset voivat vastata. Hankintapolitiikka vaatii vain markkinavuoropuhelua ja ajatustyötä – ei rahaa. Rutkasti enemmän voisi kilpailuttaa. Julkiset hankinnat ovat vain pieni osa kaupunkien kokonaisostoista. Iso osa ostoista on enemmän tai vähemmän piilossa. Erään selvityksen mukaan jotkin kaupungit kilpailuttavat vain noin 5-15% ostojen kokonaismäärästä. Uudessa hankintalaissa sanotaan, että kynnysarvojen alle jäävät pienhankinnatkin on uuden lain mukaan toteutettava avoimesti. Laki kannustaa markkinakartoitukseen ja vuoropuheluun ennen hankintaa ostajien ja myyjien välillä. Hankinnat voi jakaa pienempiin osiin. Hankintojen jakaminen osiin parantaa pienten ja keskisuurten yritysten markkinoille pääsyä. Tarjoajalta ei saa vaatia suurempaa vähimmäisliikevaihtoa kuin mikä on kaksi kertaa hankinnan arvo.
Heikki Ahola

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterPin on PinterestShare on LinkedInEmail this to someonePrint this page

Tietoja Heikki Ahola

Heikki Ahola toimi edellisen kauden Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän yhtymähallituksen puheenjohtajana. Hän on toiminut vientikaupan parissa monissa erilaisissa tehtävissä vuosikymmenien ajan niin palkkatyössä kuin itsenäisenä yrittäjänäkin. Yrittäjänä hän on kokenut niin hyvät kuin huonot ajat ja läpikäynyt kovan yrittäjäkoulun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *