Aihearkisto: Yleinen

Jukka Liljalta luontokirja salaperäisestä kehrääjästä

Jukka Lilja, sinulta on ilmestynyt luontokirja Kehrääjä – siivet pystyssä. Miten päädyit tekemään suomen- ja englanninkielistä luontokuvakirjaa yölinnusta? Hämärä valaistus ja luontokuvat ei kuulosta tyypillisimmältä valinnalta kirjan tekemistä ajatellen.

Työelämässä ollessani ja lapsiluvusta johtuen ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kuvata öisin. 80-luvun puolivälissä tein MTV:lle luontodokumentin kehrääjästä ja siitä jäi ”kehrääjätauti” päälle. Valoisat kesäyöt antavat valaistuksen puolesta erinomaiset mahdollisuudet seurata yöelämää.

Yli 10 vuoden luontoelokuvavaiheen jäätyä taakse valokuvaus otti paikan ”tyhjiöstä” ja kuvia kehrääjästä alkoi kertyä. Satoja diakuvia ja sittemmin digikuvia, joita kuvat kirjassani yksinomaan ovat. Ajan myötä kuvia kertyi yli 70.000, joten pakostakin tuli mieleeni, että ne pitäisi saada jollain lailla esille, ettei työ menisi aivan hukkaan.

Kertyneet kuvat siis oli se lähtökohta, josta kirjan tekeminen alkoi, eikä niin, että olisin kuvannut kirjan tehdäkseni.

Onko kehrääjässä jotain, joka siinä erityisesti kiehtoo? Vai olisiko kirjan aiheeksi saattanut valikoitua jokin muukin yölintu, vaikkapa huuhkaja?

Tein elokuvan huuhkajasta jo ennen kehrääjäfilmiäni. Kehrääjässä on kuitenkin kolme juttua, jotka ajoivat huuhkajan edelle. Ensinnäkin kehrääjä on hyvin vähän ja suppea-alaisesti kuvattu lintu. Sitä on oikeasti saanut olla pioneeri aiheen kimpussa. Huuhkajasta on paljon materiaalia, eikä se ole lopulta pysynyt niin salaperäisenä lintuna kuin kehrääjä.

Toiseksi, kehrääjässä on haastetta loputtomiin, se on älykäs lintu, jos niin voi sanoa, mikä lisää haastetta esimerkiksi pesän löytämisessä. Kolmanneksi kehrääjä on hyvin erikoinen ja poikkeuksellinen ominaisuuksiltaan, eikä sitä ole vieläkään loppuun asti tutkittu. Kehrääjää on kyllä moni tutkinut jo pitkään, mutta siitä on niukasti kuvia ja tutkittavaa riittää.

Olet teuvalainen, mutta kotoisin Kauhajoelta. Onko kirjassa kotiseuturakkautta erityisesti näiden kuntien kehrääjämaastoja kohtaan vai kuinka laajalti tunnet kehrääjien reviirit?

Kauhajoki on syntymäkuntani, mutta parhaan nuoruuteni, eli 60-luvun asuimme Peräseinäjoella ja Teuvalla olen asunut vuodesta -77.

Jos pitäisi arvottaa, niin Peräseinäjoelle olen juurtunut vahvasti, sen maastot ovat tuttuja siinä asussa kuin ne olivat siellä asuessani. Nyt käynnit siellä ovat useimmiten pettymyksiä, siellä on tehty suuria mylleryksiä, kuten Haukinevalle ja Kalajärvelle. Ne eivät ole enää entisiään.

Kauhajoki sen sijaan on minulle hyvin läheinen ja kuljen siellä paljon metsälläkin. Teuvan metsät ovat osin hyvinkin tuttuja ja kehrääjämaastoiltaan likietuisia. Teuva on kehrääjäkannaltaan myös runsas, kuten Kauhajokikin. Teuvalla linnut ovat lähellä, mutta Kauhajoki tarjoaa näyttävämmät puitteet. Erikoisesti upeat kangasmetsät, niiltä osin kuin metsähallituksen miehet eivät ole niitä moottorisahalla mäntyjä kaulaamalla suojelualueilla pilanneet, luovat mahtavat puitteet kehrääjäkuville.

Lyhyesti sanottuna, molemmissa pitäjissä kuljen mielelläni.

Onko vuosien harrastus kehrääjän jäljillä ollut yksinäistä kulkua vai mitä se on antanut? Onko kehrääjä opettanut erityisesti jotain?

Viihdyn omassa seurassani hyvin ja keskittyminen asiaan on aivan toisella tasolla kun saa touhuta yksin. Jonkin verran, varsinkin aikaisemmin kuljettiin yhdessä Jouni Rinta-Keturin kanssa, rengastuksen merkeissä. Silloinkin yhteisillä retkillä pyrin kulkemaan omia polkujani ja käytin ajan pesien etsimiseen, kun lintuverkot oli ensin asennettu yhdessä.

Tehtäväjako on ollut sellainen, että minä olen etsinyt pesät ja Jouni on rengastanut poikaset. Minulla pesälöytöjä on reilu 150, tänä aikana kun olen kehrääjää kuvannut eli noin 30 vuoden ajalta.

Kesäluonnossa ei yksinäisyyttä juurikaan ole mahdollisuutta tuntea. Kehrääjä on antanut kuntoa, elämyksiä, sitkeyttä, periksiantamuutta, onnistumisen riemua ja runsaasti elämyksiä.

Miltä kehrääjän tulevaisuus näyttää, kuuluuko sen ääni pohjalaisissa kesäöissä vastedeskin? Riittääkö hyönteisravintoa?

Hyönteisten vähenemisestä puhutaan paljon, mutta sadekesiä lukuunottamatta metsissä ei hyönteiskato mielestäni vielä näy hälyttävästi. Uskoisin, että peltoalueiden hyönteiset ovat ensimmäisenä vaarassa, johtuen muun muassa torjunta-aineista.

Havaintojen perusteella kehrääjän tulevaisuus näyttää valoisalta. Kannat ovat pysyneet keskimäärin samalla tasolla koko sen ajan kun olen niitä seurannut eli noin 35 vuotta. Avohakkuut, joita henkilökohtaisesti inhoan, ovat kehrääjälle mieleen. Aukoille nousevat taimikot toimivat hyvinä pesimäreviireinä 20-30 vuotta. – P. P.

Viite:

Lilja, Jukka (2017). Kehrääjä – siivet pystyssä. Nightjar – Wings Upright. Kurikka: Valmiixi.

Elinvoimaisuuden kehittäminen – kunnan tärkein tehtävä jatkossa?

Mitä on kuntien elinvoimaisuus?

Maakuntauudistuksen myötä kuntien tehtävät muuttuvat merkittävästi ja erityisesti puhutaan kuntien elinvoimaisuudesta. Mitä se oikein on? Kuntien pitää määrittää, mitä elinvoimaisuus kunnissa on, mistä ainespuista elinvoimaisuus muodostuu. Mielestäni se tarkoittaa koulutusta, kulttuuria, kaavoitusta, ja myös pahanmakuista elinkeinopolitiikkaa. Elinkeinopolitiikka ei ole vain tontteja ja toimitilarakentamista. Se on yrittäjyys- ja liiketoimintaympäristön kaikkinaista sellaista vahvistamista, joka kannustaa ja tukee ihmisiä valitsemaan yrittäjyyden uravalintana.

Aktiivinen rooli elinkeinopolitiikassa

Kun kunta omaksuu elinkeinopolitiikassa aktiivisen roolin, se hyväksyy tietyiltä osin yritystoiminnan riskit. Riskit ymmärretään usein vain taloudellisina riskeinä. Yrittäjyys pitää tänä päivänä ymmärtää avarammin. Yrittäjyydessä on myös henkisiä ja sosiaalisia riskejä, ja näitä valtuutettujen on noustava jakamaan. Ensimmäinen tehtävä kunnissa on se, että koulutusjärjestelmään luodaan yrittäjyyskasvatuksen vaiheistus. Viimeistään ala-asteelta. Kunta huolehtii, että oppilaitokset kouluttavat elinkeinoelämän tarvitsemaa osaavaa työvoimaa. Oppilaitosten tulee toimia yhteistyössä yritysten kanssa.

Kuntien pitää herättää myös yliopistoyrittäjyyskasvatukseen. Saada nuorissa mentaalinen muutos aikaan.

Aktiivinen ote päätöksentekoon

Ylikypsässä hyvinvointiyhteiskunnassa päätöksenteko on vatulointia. Päätöksenteko pitää olla nopeata ja päätöksenteko pitää olla avointa. Kuntien ei pidä mennä mukaan yrittämiseen. Olisi tärkeää, etteivät kunnat tulisi sotkemaan markkinoita. Niiden tehtävänä on luoda edellytyksiä ja toimintaympäristöjä, jotka katalysoivat yritystoimintaa. Kunnissa on opittu ulkoistamaan elinkeinopolitiikka. Nyt se pitäisi oppia ottamaan politiikan keskiöön.

Hankinnoilla elinvoimaa

Kunnan tarjouspyynnöt ovat sellaisia, joihin pk-yritykset voivat vastata. Hankintapolitiikka vaatii vain markkinavuoropuhelua ja ajatustyötä – ei rahaa. Rutkasti enemmän voisi kilpailuttaa. Julkiset hankinnat ovat vain pieni osa kaupunkien kokonaisostoista. Iso osa ostoista on enemmän tai vähemmän piilossa. Erään selvityksen mukaan jotkin kaupungit kilpailuttavat vain noin 5-15% ostojen kokonaismäärästä. Uudessa hankintalaissa sanotaan, että kynnysarvojen alle jäävät pienhankinnatkin on uuden lain mukaan toteutettava avoimesti. Laki kannustaa markkinakartoitukseen ja vuoropuheluun ennen hankintaa ostajien ja myyjien välillä. Hankinnat voi jakaa pienempiin osiin. Hankintojen jakaminen osiin parantaa pienten ja keskisuurten yritysten markkinoille pääsyä. Tarjoajalta ei saa vaatia suurempaa vähimmäisliikevaihtoa kuin mikä on kaksi kertaa hankinnan arvo.
Heikki Ahola

Kauhajoen kaupungin uusi viestintäohje 2017

  • Viestintaohje_2017_kansi
    Kauhajoen kaupungin viestintäohjeen tavoitteena on tukea eri toimialojen viestinnästä ja verkkoviestinnästä vastaavia henkilöitä viestimään
  • avoimesti
  • aktiivisesti
  • ymmärrettävästi
  • oikea-aikaisesti
  • monikanavaisesti
  • vuorovaikutteisesti

 

Kauhajoen kaupungin viestinnässä on otettu huomioon uusi kuntalaki 29 § Viestintä, joka tulee voimaan 1.6.2017 alkaen.
Viestintäohjeen tukena kaupungilla on käytössä graafinen ohjeisto, joka määrittää Kauhajoen kaupungin visuaalisen ilmeen.
Viestintäohje..

Kauhajoelle perustetaan puurakentamista edistävä tehdas

CLT Plant Oy perustaa Kauhajoelle tehtaan, jonka tuottamalle suomalaisesta puusta valmistetulle CLT:lle on kova kysyntä. Tehtaan omistajina tulee olemaan pohjalaisia yrittäjiä. Toiminta työllistänee noin 150 työntekijää ja liikevaihdon arvioidaan olevan
– Suomessa CLT:n kysyntä ylittää jo nyt tarjonnan ja rakennusprojekteja on jouduttu lykkäämään materiaalien huonon saatavuuden vuoksi. Kysynnän on arvioitu kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessa. Kotimaan lisäksi tuotteella on myös vientinäkymiä, arvioi CLT Plant Oy:n hallituksen puheenjohtaja Keijo Ullakko.

Tammikuussa 2015 perustetun CLT Plant Oy:n osakeanti päättyy 14.10.2016, jolloin käynnistyy myös toimitusjohtajan haku yhtiölle. Tehtaan on tarkoitus käynnistää toimintansa vuoden 2017 syksyllä ja tuottaa CLT:tä markkinoille keväällä 2018.

CLT:tä eli ristiinliimattua puuta käytetään monipuolisesti rakentamisen materiaalina. Suurimpina potentiaalisina käyttökohteina pidetään korkeita puukerrostaloja.
Tehtaan sijainti Kauhajoella on erinomainen sekä logistiikan, koulutetun henkilöstön, yhteistyökumppaneiden että raaka-ainetoimittajien osalta. Lähialueelta löytyy kone- ja laitetoimittajia, sahoja sekä talotehtaita.

– Tehtaan perustaminen on uusien työpaikkojen takia äärimmäisen tärkeä asia Kauhajoen kaupungin lisäksi koko seutukunnalle ja vientinäkymien vuoksi myös valtakunnallisesti. Kaupungin rooli on tukea tämän kaltaista yrittäjyyttä, korostaa Kauhajoen kaupunginjohtaja Keijo Kuja-Lipasti.

CLT on uusiutuva, ekologinen materiaali, jolla on erinomaiset tekniset ominaisuudet. Sen avulla pystytään saavuttamaan korkea sisäilman laatu sekä erinomainen ilmatiiviys, palonkestävyys, lämpöeristys, kosteustasapaino ja akustiikka. Puu koetaan myös esteettisesti miellyttävänä materiaalina.

Myös valtio pyrkii edistämään puun käyttöä rakentamisessa sekä kotimaassa että myös vientituotteena.
– Puukerrostalojen markkinaosuus Suomessa kasvaa tasaisen varmasti. Uusista puukerrostalokohteista valtaosa tehdään CLT-runkoisina, joten on ilahduttavaa, että kotimaisen CLT:n tuotanto lisääntyy yhdellä uudella toimijalla. On erityisen tärkeää, että tuotantoketju CLT-levyistä elementeiksi ja valmiiksi taloiksi on logistisesti hyvin mietitty, sovittu ja hoidettu. Tällöin suurimittakaavainen teollinen puurakentaminen pystyy näyttämään nopeutensa ja kilpailukykynsä, toteaa rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen teknillisestä yliopistosta.
Tähän mennessä yli 2-kerroksisia asuinpuukerrostaloja on maahamme rakennettu viitisenkymmentä, joissa on yhteensä 1 157 asuntoa. Vuonna 2016 on aloitettu noin 600 uuden puukerrostaloasunnon rakentaminen.

Lisätietoja:
Hallituksen puheenjohtaja Keijo Ullakko, CLT Plant Oy, puh. 040 549 7250
Kaupunginjohtaja Keijo Kuja-Lipasti, Kauhajoen kaupunki, puh. 040 841 9452
Professori Markku Karjalainen, Tampereen teknillinen yliopisto, puh. 040 5832 127

 30.09.16

Kotimaisuus on nosteessa. Isku kotiuttaa tuotantoa Lahteen.

Verstaiden vastaisku, Suomenmaa, 13.5.2016.

Lehdessä oli todella mielenkiintoinen artikkeli siitä, miten monet suomalaiset valmistajat ovat palauttamassa valmistuksen ulkomailta takaisin Suomeen. Näin on tapahtunut mm. Helkaman polkupyörien, Biolanin ravinteiden ja Turun Sinapin kohdalta. Samaa temppua tekee nyt huonekalutehdas Isku. Isku on tekemässä täysremontin, mikä kääntää noin 55000 neliön tehtaan lähes ylösalaisin. Lokalisaatio on nousemassa globalisaatiota vastaan.

Tehtaiden lähtö Suomesta ulkomaille on vaikuttanut pysyvältä ilmiöltä, mutta 2010-luvulla moni yritys on tullut takaisin. Muuttoliikkeen kääntymiselle on mahdoton sanoa yleispätevää syytä, sillä yritysten motiivit lähteä ja palata ovat niin erilaiset. Työvoimakustannukset ovat voineet olla syy siirtyä ulkomaille. Sitten on tullut yllätyksiä, eikä kaikki ole mennyt niin kuin on odotettu.

Logistiikkaan, siis kuljetuksiin, uppoava raha oli Iskulle yksi merkittävä syy ulkomailta vetäytymiseen. Iskun toimitusjohtaja toteaa: ”Kun on tämänkokoinen liikevaihto, ei ole mitään järkeä tehdä useassa tehtaassa.” Iskun liikevaihto on 135 miljoonaa. Tuotantojohtaja jatkaa: ”Nyt pystytään takaamaan asiakkaille lyhyt toimitusaika.” Asiakkaiden, tuotekehityksen, hankinnan ja tuotannon keskinäinen läheisyys sujuvoittaa huomattavasti kaikkea tekemistä.

Kotimaisuus on nosteessa. Suomalaisuuden mielikuva ja korkea laatu merkitsevät paljon. Suomessa riittää osaamista vaikeampienkin asioiden tekemiseen, menetelmät ovat ketterät ja älykkäät.

Toimitusjohtaja Tiitinen toteaa artikkelissa myös: ”Kaikkien yritysten pitää nyt katsoa Suomen etua. Ei kaikessa voi katsoa euroja. Muuten ei tehdä kokonaisuuden kannalta oikeita ja viisaita päätöksiä. Olemme tietoisesti vetäneet viime aikojen päätöksissä Suomen suuntaan.”

Vaikka Isku valmistaa huonekalunsa Lahdessa, työtä riittää muuallekin Suomeen. Tuotantopäällikön Suomen suurimmaksi sohvatehtaaksi nimeämä verstas kerää komponenttinsa ympäri Suomenniemeä. Kouvolasta tulee vaahtomuovia, vanu tuodaan Kankaanpäästä, selkätyynyt Jalasjärveltä ja kangas Lapualta.

Mielenkiintoinen artikkeli luo uskoa suomalaiseen huonekaluteollisuuteen ja sen mahdollisuuksiin niin kotimassa kuin maailmallakin. Suosittelen. (Suomenmaa, 13.5.2016.)

Heikki Ahola

Vauhtia vientiin!

Vauhtia vientiin!

Logistiassa järjestetty tilaisuus kiinnosti ja yleisö sai todella mainion paketin käytännönläheistä tietoutta viennistä yleensä ja vielä erityisesti USA:han suuntautuvasta markkinoinnista ja etabloitumisesta Atlantin toiselle puolelle. Asiantuntevaa tietoutta oli Kauhajoella esittämässä Jukka Lyly-Yrjänäinen, joka on täältä lähtöisin ja nyt asustaa rapakon toisella puolella.

Maailma on täynnä mahdollisuuksia, 8 miljardia ihmistä asuu eri maanosissa erilaisissa olosuhteissa. Jokaisessa maassa on omat tapansa ja tottumuksensa, lakinsa ja määräyksensä. Se, mikä sopii hyvin kiinalaiselle, ei välttämättä sovikaan saksalaiselle, ranskalainen arvostaa aivan eri asioita kuin japanilainen. Viennin parissa työtä tekeville on ilman muuta selvä, että tuote on sopeutettava asiakkaan vaatimusten mukaiseksi, huomioitava paikalliset olosuhteet, tavat ja tottumukset. Suomalainen tuote harvoin sopii täysin sellaisenaan jollekin kaukaisemmalle markkina-alueelle. Siksi usein onkin järkevää aloittaa vientitoiminta lähialueilta, mitkä ovat lähellä omia makutottumuksia. Jopa Ruotsin viennissä on syytä varautua tiettyihin tuotteiden muuntamiseen. Esimerkkinä voin mainita aikaisemmasta elämästäni ison nahkasohvakaupan menemisen ohi suun, kun valmistaja ei ollut valmis vaihtamaan muovisia sohvan jalkoja umpipuisiin, mikä oli ehdoton edellytys suhteellisen kalliin nahkasohvan ollessa kysymyksessä. Ei käynyt, mutta ei myöskään tullut useampien kymmenien ehkä pitkällä ajalla satojen sohvien kauppaa. Pieni asia, mutta ostajan kannalta ehdoton, arvostusasia.

Markkinoiden tunteminen läpikotaisin on onnistuneen viennin ehdoton edellytys ja markkinatuntemus on syytä hankkia ennen liikkeelle lähtöä, jolloin tiedetään, mitä mahdollisesti pitää muokata, mitä se vaikuttaa hintaan. Hyvällä markkinatuntemuksella tiedämme myös kaupan rakenteen, mitä mahdollisia välikäsiä on, ja mitkä ovat niistä aiheutuvat kustannukset. Vain tuntemalla myös kaupan rakenteen hyvin, osaamme laskea hintamme oikein ja tiedämme, miten hyvin pystymme kilpailemaan markkinoilla jo olevien tuotteiden kanssa. Ja pystymme määrittämään sen asiakaskunnan, mihin tähtäämme toimenpiteemme ja myös osaamme hakea oikeat yhteistyökumppanit. Useimmiten, sanoisin lähes aina, tarvitsemme paikallisen yhteistyökumppanin tai kumppaneita. Suoraan Suomesta ilman paikallista edustajaa, joka voi olla maahantuoja, agentti, tms., pääsemme harvoin todella merkittäväksi toimittajaksi millään markkina-alueella, mitä kauempana alue on, sitä varmemmin tarvitsemme paikallisen yhteistyötahon.

Lyhyesti tähän loppuun sanoisin, että hyvin tehdyt kotiläksyt ennen viennin aloittamista, säästää paljon rahaa, kun voidaan välttää karkeita virheitä ja voidaan kohdistaa toiminta heti mahdollisimman oikeisiin kohteisiin.

Lopuksi lainaan Jukka Lyly-Yrjänäisen sanomasta vienti-iltapäivän tilaisuudessa: ”Ulkomaille suunnattaessa on muistettava, että maailma on iso alue. Joka paikkaan ei tarvitse Kauhajoelta viedä.”

Heikki Ahola/19.3.16

Kauhajoen verkkosivut on uudistettu

Kauhajoen kaupungin verkkosivut www.kauhajoki.fi on uudistettu.

Nykyiset sivut mukautuvat tyylikkäästi erilaisille näytöille ja päätelaitteille, mukaan lukien mobiililaitteet. Valikkorakennetta on muokattu selkeämmäksi ja tekstejä on jäsennelty sekä tiivistetty selkeämpään muotoon.

Yhteydenpito- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia on lisätty mm. kysy kaupungilta –palvelun myötä. Osallistu ja vaikuta –kanavat on koottu samalle sivulle, josta ne löytyvät helposti.

Esityslistojen ja pöytäkirjojen julkaisuohjelma on uusittu (mobiili) ja sen käyttömahdollisuudet ovat entistä monipuolisemmat. Hakumahdollisuudet ovat hyvät.

Karttapalvelua ollaan juuri päivittämässä ja tämä tulee myös osaltaan parantamaan palveluiden ja kohteiden esilletuomista.

Kauhajoen kaupunki / Facebook –sivut julkaistaan kevään aikana.

Verkkosivujen uudistamistyö jatkuu edelleen.

Lisätietoja aiheesta:
Sirpa Autio
Kaupunginjohtajan sihteeri
p. 0400 825 223
email. etunimi.sukunimi @ kauhajoki.fi

Teuvan kunta hakee toimijaa Luonto-Parraan

Oletko innostunut ja idearikas? Kaipaatko haasteita?

TULE TOIMIJAKSI LUONTO-PARRAAN

Luonto-Parran matkailu- ja vapaa-ajankeskus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet rakentaa kannattavaa liiketoimintaa luonto- ja liikuntamatkailun, erilaisten tapahtumien ja muun vapaa-ajantoiminnan ympärille.

Tarjolla on laadukkaat puitteet, jotka mahdollistavat ympärivuotisen toiminnan. Alueella on Parramaja, Pauli Nevala -sali, tunnelmallinen kotaravintola, karavaanialue, uimapaikka ym. Samalla alueella sijaitsee laskettelurinne ja yli 60 mökkiä, joiden vuokraustoimintaan sinulla on mahdollisuus osallistua.

Mikäli kiinnostuit asiasta, ota yhteys Teuvan kuntaan: kunnanjohtaja Veli Nummela, p. 046 850 7700 tai hallintojohtaja Marko Lähde, puh. 040 630 2505, etunimi.sukunimi@teuva.fi. Mielenkiintonsa 29.2.2016 mennessä osoittaneiden kanssa neuvotellaan vuokrasopimuksen ehdoista.
www.luontoparra.fi, www.parra.fi
IMG_0052