Kaikki kirjoittajan Heikki Ahola artikkelit

Tietoja Heikki Ahola

Heikki Ahola toimi edellisen kauden Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän yhtymähallituksen puheenjohtajana. Hän on toiminut vientikaupan parissa monissa erilaisissa tehtävissä vuosikymmenien ajan niin palkkatyössä kuin itsenäisenä yrittäjänäkin. Yrittäjänä hän on kokenut niin hyvät kuin huonot ajat ja läpikäynyt kovan yrittäjäkoulun.

Elinvoimaisuuden kehittäminen – kunnan tärkein tehtävä jatkossa?

Mitä on kuntien elinvoimaisuus?

Maakuntauudistuksen myötä kuntien tehtävät muuttuvat merkittävästi ja erityisesti puhutaan kuntien elinvoimaisuudesta. Mitä se oikein on? Kuntien pitää määrittää, mitä elinvoimaisuus kunnissa on, mistä ainespuista elinvoimaisuus muodostuu. Mielestäni se tarkoittaa koulutusta, kulttuuria, kaavoitusta, ja myös pahanmakuista elinkeinopolitiikkaa. Elinkeinopolitiikka ei ole vain tontteja ja toimitilarakentamista. Se on yrittäjyys- ja liiketoimintaympäristön kaikkinaista sellaista vahvistamista, joka kannustaa ja tukee ihmisiä valitsemaan yrittäjyyden uravalintana.

Aktiivinen rooli elinkeinopolitiikassa

Kun kunta omaksuu elinkeinopolitiikassa aktiivisen roolin, se hyväksyy tietyiltä osin yritystoiminnan riskit. Riskit ymmärretään usein vain taloudellisina riskeinä. Yrittäjyys pitää tänä päivänä ymmärtää avarammin. Yrittäjyydessä on myös henkisiä ja sosiaalisia riskejä, ja näitä valtuutettujen on noustava jakamaan. Ensimmäinen tehtävä kunnissa on se, että koulutusjärjestelmään luodaan yrittäjyyskasvatuksen vaiheistus. Viimeistään ala-asteelta. Kunta huolehtii, että oppilaitokset kouluttavat elinkeinoelämän tarvitsemaa osaavaa työvoimaa. Oppilaitosten tulee toimia yhteistyössä yritysten kanssa.

Kuntien pitää herättää myös yliopistoyrittäjyyskasvatukseen. Saada nuorissa mentaalinen muutos aikaan.

Aktiivinen ote päätöksentekoon

Ylikypsässä hyvinvointiyhteiskunnassa päätöksenteko on vatulointia. Päätöksenteko pitää olla nopeata ja päätöksenteko pitää olla avointa. Kuntien ei pidä mennä mukaan yrittämiseen. Olisi tärkeää, etteivät kunnat tulisi sotkemaan markkinoita. Niiden tehtävänä on luoda edellytyksiä ja toimintaympäristöjä, jotka katalysoivat yritystoimintaa. Kunnissa on opittu ulkoistamaan elinkeinopolitiikka. Nyt se pitäisi oppia ottamaan politiikan keskiöön.

Hankinnoilla elinvoimaa

Kunnan tarjouspyynnöt ovat sellaisia, joihin pk-yritykset voivat vastata. Hankintapolitiikka vaatii vain markkinavuoropuhelua ja ajatustyötä – ei rahaa. Rutkasti enemmän voisi kilpailuttaa. Julkiset hankinnat ovat vain pieni osa kaupunkien kokonaisostoista. Iso osa ostoista on enemmän tai vähemmän piilossa. Erään selvityksen mukaan jotkin kaupungit kilpailuttavat vain noin 5-15% ostojen kokonaismäärästä. Uudessa hankintalaissa sanotaan, että kynnysarvojen alle jäävät pienhankinnatkin on uuden lain mukaan toteutettava avoimesti. Laki kannustaa markkinakartoitukseen ja vuoropuheluun ennen hankintaa ostajien ja myyjien välillä. Hankinnat voi jakaa pienempiin osiin. Hankintojen jakaminen osiin parantaa pienten ja keskisuurten yritysten markkinoille pääsyä. Tarjoajalta ei saa vaatia suurempaa vähimmäisliikevaihtoa kuin mikä on kaksi kertaa hankinnan arvo.
Heikki Ahola

Kotimaisuus on nosteessa. Isku kotiuttaa tuotantoa Lahteen.

Verstaiden vastaisku, Suomenmaa, 13.5.2016.

Lehdessä oli todella mielenkiintoinen artikkeli siitä, miten monet suomalaiset valmistajat ovat palauttamassa valmistuksen ulkomailta takaisin Suomeen. Näin on tapahtunut mm. Helkaman polkupyörien, Biolanin ravinteiden ja Turun Sinapin kohdalta. Samaa temppua tekee nyt huonekalutehdas Isku. Isku on tekemässä täysremontin, mikä kääntää noin 55000 neliön tehtaan lähes ylösalaisin. Lokalisaatio on nousemassa globalisaatiota vastaan.

Tehtaiden lähtö Suomesta ulkomaille on vaikuttanut pysyvältä ilmiöltä, mutta 2010-luvulla moni yritys on tullut takaisin. Muuttoliikkeen kääntymiselle on mahdoton sanoa yleispätevää syytä, sillä yritysten motiivit lähteä ja palata ovat niin erilaiset. Työvoimakustannukset ovat voineet olla syy siirtyä ulkomaille. Sitten on tullut yllätyksiä, eikä kaikki ole mennyt niin kuin on odotettu.

Logistiikkaan, siis kuljetuksiin, uppoava raha oli Iskulle yksi merkittävä syy ulkomailta vetäytymiseen. Iskun toimitusjohtaja toteaa: ”Kun on tämänkokoinen liikevaihto, ei ole mitään järkeä tehdä useassa tehtaassa.” Iskun liikevaihto on 135 miljoonaa. Tuotantojohtaja jatkaa: ”Nyt pystytään takaamaan asiakkaille lyhyt toimitusaika.” Asiakkaiden, tuotekehityksen, hankinnan ja tuotannon keskinäinen läheisyys sujuvoittaa huomattavasti kaikkea tekemistä.

Kotimaisuus on nosteessa. Suomalaisuuden mielikuva ja korkea laatu merkitsevät paljon. Suomessa riittää osaamista vaikeampienkin asioiden tekemiseen, menetelmät ovat ketterät ja älykkäät.

Toimitusjohtaja Tiitinen toteaa artikkelissa myös: ”Kaikkien yritysten pitää nyt katsoa Suomen etua. Ei kaikessa voi katsoa euroja. Muuten ei tehdä kokonaisuuden kannalta oikeita ja viisaita päätöksiä. Olemme tietoisesti vetäneet viime aikojen päätöksissä Suomen suuntaan.”

Vaikka Isku valmistaa huonekalunsa Lahdessa, työtä riittää muuallekin Suomeen. Tuotantopäällikön Suomen suurimmaksi sohvatehtaaksi nimeämä verstas kerää komponenttinsa ympäri Suomenniemeä. Kouvolasta tulee vaahtomuovia, vanu tuodaan Kankaanpäästä, selkätyynyt Jalasjärveltä ja kangas Lapualta.

Mielenkiintoinen artikkeli luo uskoa suomalaiseen huonekaluteollisuuteen ja sen mahdollisuuksiin niin kotimassa kuin maailmallakin. Suosittelen. (Suomenmaa, 13.5.2016.)

Heikki Ahola

Vauhtia vientiin!

Vauhtia vientiin!

Logistiassa järjestetty tilaisuus kiinnosti ja yleisö sai todella mainion paketin käytännönläheistä tietoutta viennistä yleensä ja vielä erityisesti USA:han suuntautuvasta markkinoinnista ja etabloitumisesta Atlantin toiselle puolelle. Asiantuntevaa tietoutta oli Kauhajoella esittämässä Jukka Lyly-Yrjänäinen, joka on täältä lähtöisin ja nyt asustaa rapakon toisella puolella.

Maailma on täynnä mahdollisuuksia, 8 miljardia ihmistä asuu eri maanosissa erilaisissa olosuhteissa. Jokaisessa maassa on omat tapansa ja tottumuksensa, lakinsa ja määräyksensä. Se, mikä sopii hyvin kiinalaiselle, ei välttämättä sovikaan saksalaiselle, ranskalainen arvostaa aivan eri asioita kuin japanilainen. Viennin parissa työtä tekeville on ilman muuta selvä, että tuote on sopeutettava asiakkaan vaatimusten mukaiseksi, huomioitava paikalliset olosuhteet, tavat ja tottumukset. Suomalainen tuote harvoin sopii täysin sellaisenaan jollekin kaukaisemmalle markkina-alueelle. Siksi usein onkin järkevää aloittaa vientitoiminta lähialueilta, mitkä ovat lähellä omia makutottumuksia. Jopa Ruotsin viennissä on syytä varautua tiettyihin tuotteiden muuntamiseen. Esimerkkinä voin mainita aikaisemmasta elämästäni ison nahkasohvakaupan menemisen ohi suun, kun valmistaja ei ollut valmis vaihtamaan muovisia sohvan jalkoja umpipuisiin, mikä oli ehdoton edellytys suhteellisen kalliin nahkasohvan ollessa kysymyksessä. Ei käynyt, mutta ei myöskään tullut useampien kymmenien ehkä pitkällä ajalla satojen sohvien kauppaa. Pieni asia, mutta ostajan kannalta ehdoton, arvostusasia.

Markkinoiden tunteminen läpikotaisin on onnistuneen viennin ehdoton edellytys ja markkinatuntemus on syytä hankkia ennen liikkeelle lähtöä, jolloin tiedetään, mitä mahdollisesti pitää muokata, mitä se vaikuttaa hintaan. Hyvällä markkinatuntemuksella tiedämme myös kaupan rakenteen, mitä mahdollisia välikäsiä on, ja mitkä ovat niistä aiheutuvat kustannukset. Vain tuntemalla myös kaupan rakenteen hyvin, osaamme laskea hintamme oikein ja tiedämme, miten hyvin pystymme kilpailemaan markkinoilla jo olevien tuotteiden kanssa. Ja pystymme määrittämään sen asiakaskunnan, mihin tähtäämme toimenpiteemme ja myös osaamme hakea oikeat yhteistyökumppanit. Useimmiten, sanoisin lähes aina, tarvitsemme paikallisen yhteistyökumppanin tai kumppaneita. Suoraan Suomesta ilman paikallista edustajaa, joka voi olla maahantuoja, agentti, tms., pääsemme harvoin todella merkittäväksi toimittajaksi millään markkina-alueella, mitä kauempana alue on, sitä varmemmin tarvitsemme paikallisen yhteistyötahon.

Lyhyesti tähän loppuun sanoisin, että hyvin tehdyt kotiläksyt ennen viennin aloittamista, säästää paljon rahaa, kun voidaan välttää karkeita virheitä ja voidaan kohdistaa toiminta heti mahdollisimman oikeisiin kohteisiin.

Lopuksi lainaan Jukka Lyly-Yrjänäisen sanomasta vienti-iltapäivän tilaisuudessa: ”Ulkomaille suunnattaessa on muistettava, että maailma on iso alue. Joka paikkaan ei tarvitse Kauhajoelta viedä.”

Heikki Ahola/19.3.16